Lopetan tupakoinnin

Tänä päivänä olen 30 vuotta ja 14 päivää vanha. Olen tupakoinut 19 vuotta, ja nyt se loppuu. Kello 11.45 otin ensimmäisen Zyban-lääkkeen, joka auttaa minut eroon tupakasta. Zyban on reseptillä saatava lääkevalmiste, jota käytetään apuna tupakanpolton lopettamiseen motivoituneilla potilailla. Zyban-hoito kestää 7-9 viikkoa, minkä jälkeen pitää sitten pärjätä omillaan. Tämä satsi Zybania maksaa n. 160 €, eli ihan älyttömän paljon. Zybania otetaan aluksi 1 tabletti päivässä kuuden päivän ajan, sitten 2 tablettia päivässä kuurin loppuun. Tupakanpoltto lopetetaan kerralla toisella viikolla. Minä lopetan tupakoinnin perjantaina 18.5. Saan siis polttaa vielä 8 päivää!!!

Olen lopettanut tupakoinnin muutaman kerran aikaisemminkin. Pisimmillään olen selvinnyt kolmisen kuukautta ilman tupakkaa. Kaikki yritykset ovat kaatuneet siihen, että olen aikonut polttaa "vain tämän yhden". Sitä yhtä on sitten polteltukin aina muutamia vuosia, ennenkuin motivaatio uuteen yritykseen on kasvanut tarpeeksi vahvaksi. Tähän lopettamiseen olen valmistautunut vuoden. Työterveyslääkäri kirjoitti pyynnöstäni Zyban-reseptin 10.5.2006, eli päivää vailloe vuosi sitten. Jo tuolloin olin palavaklla innolla lopettamassa, mutta kuten aikaisemminkin lopettaessani, aloitin samantien myös itseni huijaamisen.

Päätin lopettaa:
- huomenna
- ensi viikolla
- jonain sopivana päivänä
- kun jään kesälomalle
- kun tulen kesälomalta
- kun tilillä on tarpeeksi rahaa että raskin ostaa lääkkeet
- jouluna
- uutenavuotena
- kun täytän 30
- vappuna
- kohta

Näin ollen huijasin itseäni melkein kokonaisen vuoden. Sopivaa päivää ei tullut koskaan, ja ajankohdan ratkaisi se, että resepti olisi ollut enää yhden päivän voimassa. Jos en olisi hakenut sitä nyt, olisin todennäköisesti päättänyt että haen uuden reseptin huomenna, ensi viikolla, kesälomalla... Itse asiassa hain lääkkeet eilen, mutta viivyttelin vielä hetken ja päätin että aloitan lääkkeet sopivana päivänä. Tänä aamuna herätessäni tajusin, ettei sitä sopivaa päivää tule ikinä jos en itse päätä niin. Niinpä otin ensimmäisen Zybanin juuri tänään, aivan tavallisena toukokuun päivänä. Vielä viime hetkellä, kun lääkepakkauksen folio oli jo rapsahtanut rikki, jokin minussa yritti huutaa tuhansia syitä miksi tablettia ei kannattaisi ottaa vielä tänään vaan vaikka huomenna tai jonain toisena päivänä. En kuunnellut, vaan nielaisin valkoisen tabletin salamannopeasti. Tabletin nieltyäni tunsin jonkinlaista lopullisuutta, tästä en aio enää palata entiseen. Olin samalla surullinen ja iloinen.